Vieras
kartanossa on ensimmäinen lukemani Sarah Watersin romaani. Se on
hämmentävä lukukokemus, joka ei oikein suostu asettumaan mihinkään
lokeroon. Tämä ei tietenkään välttämättä ole huono
asia, mutta tämän kirjan kohdalla huomasin sen
jäsentymättömyyden häiritsevän.
Tarina
sijoittuu 1940-luvun Englantiin ja erityisesti muinoin loistokkaan,
nyt jo rapistumaan päässeen Hundreds Hallin kartanon
maalaismaisemiin. Kirjan päähenkilö on kylätohtori Faraday, joka
päätyy kartanoon potilaskäynnille. Oudon tapahtumaketjun
myötä Faraday tutustuu kartanon asukkaisiin, Ayersin perheen äitiin
sekä tämän aikuisiin lapsiin, sodassa haavoittuneeseen ja
mieleltään järkkyneeseen Roderickiin ja kiehtovaan Carolineen.
Pian talossa alkaa tapahtua. Yllättävät onnettomuudet, oudot äänet
ja kummalliset sattumukset koettelevat sen asukkaita. Vaikuttaa
siltä, että talossa kummittelisi.
Romaania
on kuvattu sekoitukseksi kummitustarinaa ja ajankuvausta
sodanjälkeisestä Englannista, jossa luokkayhteiskunta on
murtumassa. Hundreds Hallin rapautuva kartano, siinä asuvan perheen
epätoivoiset yritykset pitää taloa pystyssä sekä perheen ja
palvelusväen välinen dynamiikka lienevätkin eräänlainen
allegoria luokkajaon murenemiselle.
Aikuisille
suunnatut kummitustarinat vetävät parhaimmillaan mukaan hyvän
dekkarin tapaan. Jännittävät tapahtumat tempaisevat kyllä
mukaansa ja lukija odottaa nurkan takana piilevää suurta, kaameaa
paljastusta, selitystä kummallisille tapahtumille. Sitä ei
kuitenkaan tule. Ajakuvauksenakaan romaani ei aivan saavuta teräänsä.
Loppu tuntuu latistuvan, vaikka sinänsä lukijana viihdyinkin
englantilaisissa maalaisromanttisissa maisemissa, joita kirja
ansiokkaasti kuvaa.
Osallistun kirjalla Helmet-lukuhaasteeseen #7 (Vihervuosi 2016 -sloganiin "Minun maisemani – maalla ja kaupungissa" sopiva kirja).
Sarah
Waters: Vieras kartanossa
The
Little Stranger
Suom.
Helene Bützow
2011, Tammi
594 s.
Kansi: Tuija Kuusela
Tunnisteet: Englanti, kummitustarina, käännöskirjallisuus, maaseutu, romantiikka, Sarah Waters, yhteiskuntaluokka